Viime aikojen mielettömien ulkomaanuutisten keskellä maailman absurdius pääsi taas uudelle tasolle, kun Irakia ja Syyria terrorisoivan Isis-järjestön nimissä esiintyvä nuori mies kehotti suomalaisia liittymään islamilaiseen kalifaattiin, jossa kaikista pidetään huolta.
Suomalainen hyvinvointivaltiomme on kaukana täydellisestä, mutta itse koen että se on kuitenkin suhteellisen hyvin onnistunut pitämään kaikista huolta. Vaikka meiltäkin löytyy köyhiä, sairaita ja asunnottomia, pystymme kuitenkin lähes kaikille tarjoamaan ainakin jonkinlaisen elintason. Meillä on kansainvälisesti vertaillen hyvin turvallista, ryöstön tai väkivallan uhriksi joutuminen on harvinaista, koska ihmisten ei täällä tarvitse turvautua rikoksiin selviytyäkseen hengissä. Vaikka vähemmistöjen edustajat eivät välttämättä saa aina tasa-arvoista kohtelua valtaväestöön verrattuna, heidän ei kuitenkaan tarvitse pelätä esimerkiksi poliisin harjoittamaa mieletöntä väkivaltaa.
Mikä siis on paremmin Isisin riveissä?
Uutisista päätellen Isisin tapa pitää huolta on hieman toisenlainen. Järjestö on kunnostautunut mm. vähemmistöjen vainoamisessa, ryöstelyssä, raiskaamisessa ja murhaamisessa. Naiset, lapset ja vanhukset (taisteluikäisistä miehistä puhumattakaan) saa ilmeisesti heidän ideologiansa mukaan näännyttää nälkään tai vaikkapa haudata elävältä, jos he vain sattuvat olemaan muita kuin muslimeja, tai väärää uskonsuuntausta seuraavia muslimeja, tai täysipäisiä muslimeja joiden mielestä uskonnolliset erimielisyydet eivät riitä syyksi tappamiseen.
Anteeksi nyt vain, mutta minun on todella vaikea käsittää, miten kukaan järjissään oleva ihminen haluaisi liittyä tällaiseen joukkoon, saati tulla heidän huolehtimakseen.
Tällä viikolla tämä hämmästyttävä ristiriita vihdoin ratkesi. Isis onkin järjestö, joka on omistautunut huolehtimaan kissoista. Mikäpä olisikaan luonnollisempaa, kuin fyysisesti ja psyykkisesti rankan murhapäivän jälkeen rentoutua rapsutellen söpöjä, pörröisiä kissanpentuja! Islamilainen kalifaatti on siis pohjimmiltaan kissanystävien paratiisi, ja pienet ikävämpää julkisuutta tuoneet rajaselkkaukset ovat vain sivuseikka joukolle, joka keskittää kaiken tarmonsa sen eteen, että jokaisella Lähi-Idän kissalla olisi hyvä olla!
Toivottavasti tämä rekrytointimateriaali saakin jatkossa järjestön riveihin enenevässä määrin niitä, jotka keskittyvät ihan täysipäiväisesti hoitamaan kissoja, ja jättävät ne terroristihommat ihan kokonaan väliin. Vielä jos joukossa olisi joku, joka keksisi näille nyt enemmän julkisuutta saaneille tunnevammaisille tulevaisuuden toivoille jonkin vähän rakentavamman tavan purkaa myöhäispuberteettista angstiaan. Jos vaikka ryhtyisivät tekemään taidetta!
