sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Onko asiakkaalla oikeus erehtyä?

Sain tässä hiljattain mieheltäni puhelimeeni käyntikorttina tyttäremme ystävän äidin puhelinnumeron. Selasin tekstiviestiä niin, että sain haluamani puhelinnumeron korostetuksi, ja valitsin osoitekirjaan lisäämisen. Tässä puhelinmallissa näin toimimalla pääsee kuitenkin toimintoon, jossa lisätään osoitekirjaan tekstiviestin lähettäjän puhelinnumero. Koska mieheni puhelinnumero oli jo puhelinmuistiossani, peruutin toiminnon ja löysin sitten toiminnon käyntikortin tallentamiseen, ja sain näin haluamani puhelinnumeron siirrettyä osoitekirjaani.

Pian huomasin, että omasta mielestäni täysin loogisella erehdykselläni oli yllättävä seuraus: vaikka mieheni puhelinnumero on edelleen puhelinmuistiossani, ja pystyn käyttämään sitä niin soittamiseen kuin tekstiviestin lähettämiseenkin, puhelimeni ei enää tunnista tätä puhelinnumeroa. Kun mieheni soittaa, puhelimeni ei näytä muistion nimeä, vaan puhelinnumeron josta soitto tulee. Hänen lähettämänsä tekstiviestit tulevat myös perille lähettäjätietoinaan puhelinnumero, ei puhelinmuistioon tallennettu nimi. Olen päivittänyt puhelinmuistion tietoja eri tavoin, mutta en ole keksinyt tapaa, jolla puhelimen saisi taas yhdistämään tämän numeron sitä vastaavaan tietoon puhelinmuistiossa. Jäljellä alkaa olla enää kaksi vaihtoehtoa ongelman ratkaisemiseen: hankkia uusi puhelin, tai miehelle uusi numero.

Tapahtuneen voisi kuitata toteamuksella RTFM, eli omapa oli vikani kun en kaivanut esiin käyttöopasta. On kuitenkin aika paljon vaadittu, että käyttäjä kaivaisi esiin käyttöohjeen tehdäkseen jotain pohjimmiltaan niin yksinkertaista, kuin puhelinnumeron tallentaminen puhelinmuistioon. Sitäpaitsi käyttöohjeet ovat yleensä niin paksuja, ettei niistä ole kovinkaan helppoa löytää etsimäänsä tietoa, ellei ohje satu olemaan sähköisessä muodossa niin että tietoa voi etsiä vapaiden hakusanojen avulla.

Hyvällä käyttöliittymäsuunnittelulla voidaan pienentää riskiä, että käyttäjä tekee jotain väärin. Hyvällä testauksella voidaan pienentää riskiä, että väärin tekemällä käyttäjä saa aikaan jotain ikävää. Kuitenkin toiminnoiltaan monipuolinen ohjelmisto lienee väistämättä sellainen, että joku käyttäjä voi keksiä niin ovelan tavan tehdä asiat väärin, ettei kukaan ole voinut siihen etukäteen varautua. Nämä tilanteet eivät ikinä ole kovin hyvää mainosta valmistajalle. Kuten tässäkin tapauksessa, sinänsä pienen erehdyksen ikävä seuraus tuo kiusauksen vaihtaa kilpailijan tuotteeseen.

Missä määrin siis yritysten tulisi varautua siihen, että asiakkaalla on mahdollisuus erehtyä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti