keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Tasa-arvon kulttuurisidonnaisuudesta

Joskus kuulee väitettävän, että ihmisoikeudet länsimaisen kulttuurin tuotteena eivät olisi sovellettavissa joihinkin muihin kulttuureihin. Esimerkiksi sukupuolten välisen tasa-arvon tavoittelu Afganistanissa ei olisi paikallisten etujen mukaista. Tällainen väite on kuitenkin itse eräänlainen kolonialistisen ajattelun muoto, ikään kuin globaali kastijärjestelmä. Naisia kun sorretaan tavoilla, joista kärsii koko yhteiskunta.

Naisiin kohdistuva sorto näkyy kenties konkreettisimmin sukupuolen vuoksi tehtävissä aborteissa ja hylätyissä lapsissa. Naisten määrään maailmassa vaikuttavat myös tietyt väkivaltaiset "perinteet". Lisäksi naisten mahdollisuudet saada koulutusta tai lääketieteellistä hoitoa saattavat olla miehiä heikompia siksi, että heidän siveellisyytensä varjelu koetaan heidän henkeään tärkeämmäksi. Jos naiset eivät saa tehdä työtä eivätkä mieslääkärit saa hoitaa heitä, on selvää että heitä kuolee hoidettavissa oleviin vammoihin ja sairauksiin. Koulutuksen puute taas heikentää mahdollisuuksia oman ja perheenjäsenten elämänlaadun parantamiseen.

Perinteiseen miehen rooliin kuuluu useimmissa kulttuureissa avioituminen sekä elannon tarjoaminen vaimolle ja liudalle lapsia. Naisten suhteellisesti pienempi määrä tarkoittaa sitä, että moni mies ei voi tätä roolia täyttää. Lisäksi köyhän suurperheen kasvatin on hyvin vaikea tarjota taloudellista turvaa perheelleen - ja perheet ovat köyhimpiä ja suurimpia siellä missä naisia ei koulutetta eikä heillä ole sananvaltaa perheessään.

Naisten sortaminen johtaa siis siihen, että monella miehellä ei ole mahdollisuuksia menestyä elämässään ainakaan perinteisin menestyksen mittarein. Ja historian sivu näköalattomia nuoria miehiä on käytetty tykinruokana. Tyttölasten murhista seuraa nuorten miesten murhia. Tämä on tietysti sotaa käyvälle maalle käytännöllistä, mutta jos tavoitteena on rakentaa vakautta ja vaurautta, kyse on ongelmasta.

Tasa-arvo voi olla länsimainen keksintö, mutta se ei silti välttämättä sovi meidän kulttuuriimme sen paremmin kuin johonkin toiseen. Meilläkin on vielä tekemistä tasa-arvon saavuttamisessa, eikä meidän ole tarvinnut luopua keskeisistä uskomuksistamme tai perinteistämme päästääksemme naiset luomaan omaa elämäänsä. Moni nainen myös toimii hyvin konservatiivisten roolien puitteissa omasta vapaasta tahdostaan.

Räikeä epätasa-arvoisuus seurauksineen on edullista lähinnä orjakauppiaille, joille se tarjoaa kauppatavaraa, sekä ase- ja huumekauppiaille, joille se tarjoaa asiakkaita. Tavalliselle kansalle sen edut ovat yhtä saavuttamattomissa kuin amerikkalainen unelma laittomille siirtolaisille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti